Paikallisten olosuhteiden ja  kansalaisten huomioiminen hyvinvointialueiden käynnistämisen keskiöön

Paikallisten olosuhteiden tuntemusta ja huomioimista tulee korostaa uusien hyvinvointialueiden päätöksenteossa, strategiatyössä ja tulevissa toiminnoissa. Asukkaiden hyvinvoinnin ja palvelu-tarpeiden säännölliseen kartoittamiseen on varattava resursseja ja tietoja kerätä, analysoida ja tulokset viedä osaksi kansalaisten arkipäivää  

Järjestötoimintaa tuettava

Kansalaisjärjestötoimintaa ennaltaehkäisevässä työssä ja osallisuudessa on tuettava. Urheilu-seurojen, kulttuuri- ja sote-järjestöjen, kylä- ja asukas-yhdistysten ja muitten järjestöjen toiminta otettava kokonaisvaltaiseen kehittämiskohteeksi osaksi Erityisesti on panostettava nuorten osallisuuden kehittämiseen koko maakunnan alueella.

maaseutunäkökulma

huomioitava 

Palvelustrategioiden valmisteluun on tärkeä sisällyttää maaseutuvaikutusten arviointi (MVA). Kainuun pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Ihmisten monipaikkainen elämäntapa on lisännyt ja tulee todennäköisesti entisestään lisäämään maaseuduilla asumista ja olemista, ja tätä myötä myös palvelujen kysyntää ja tarvetta.

Hyvinvointipalvelut  turvattava koko Kainuun alueella

Hyvinvointialueen kehittämisessä on pidettävä tärkeänä, että pelastustoimen palvelut turvataan koko maakunnan alueella. Tarvitsemme saumatonta ja toimivaa yhteistyötä ensihoidon, pelastustoimen, poliisin, Rajavartiolaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Toimivat turvallisuuspalvelut tulee turvata ja vasteajat säilyä kohtuullisina myös harvaan asutuilla alueilla.

Kansalaisia pitää kuulla

Osallisuus, kansalaisten kuuleminen ja kuunteleminen on tärkeä osa hyvinvointia. Se luo turvallisuutta yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Maakuntaamme tulee rakentaa yhdessä, kansalaisten ollessa keskiössä ja kaikilla on mahdollisuus osallistua paikalliseen kehittämiseen.

 monipaikkaisuus

Palvelutarjonta tulee yhteensovittaa ihmisten ja alueiden tarpeita vastaavaksi, huomioiden kokonaisuudessa myös ihmisten lisääntynyt monipaikkainen asuminen. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota ja hakea ratkaisuja myös osa-aikaisten asukkaiden mahdollisuuksiin käyttää joustavasti tarvitsemiaan palveluja.

Palvelutoimintaa uudistettava

• Tehtäessä  linjauksia palveluista tulee kokonaisuudessa huomioida palvelujen kanslais-näkökulmaisuus, vaikutus elinvoimaan, etäisyydet, mahdol-lisuudet kulkemiseen sekä digitaalisten palvelujen saavutet-tavuus ja toimivuus.
• Maaseutualueille soveltuvia tapoja tuottaa palveluja tulee vauhdittaa ja pilotoida rohkeasti.

Yhteistyötä  hyvinvointialueen, järjestöjen ja sote-yritysten välillä

Hyvinvointialueella on varmistettava järjestöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua palvelujen tuottamiseen. Hyvinvointialueella on linjattava hankintojen jakamisesta osiin.

Henkilöstö mukaan työyhteisöjen kehittämiseen

 Alan houkuttelevuudesta ja pitovoimasta on huolehdittava yhteistyössä kuntien kanssa. Koko maan kattava koulutus, kilpailukykyinen palkka ja hyvät työolot sekä kannustavuus ovat tähän toimivia keinoja. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja hallintoa sekä avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä. On oikeutettua vaatia parempaa johtamista. Keskusta edistää hyvinvointialueita perheystävällisinä ja joustavina työpaikkoina henkilöstön erilaiset elämäntilanteet huomioiden.